On kaiketi hyvä tehdä välitilinpäätös. Viimeisen kahden viikon aikana on kierrettyä pääkaupunkiseutua ristiin rastiin. Omalta osaltani Bongaa paku -kiertue oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Monilla katseet on käännetty jo kohti syksyn kunnallisvaaleja. Näiden vaalien voidaan pitää olevan myös tärkeät kunnallisten palveluiden ja niiden toteuttajien työhyvinvoinin kysymyksissä.
Seuraavan vaalikauden kysymyksiä tulevat varmasti olemaan, miten ja millä voimavaroilla kunnan palveluita tullaan toteuttamaan säästöpaineidean alla. Mitä palveluiuta on järkevää toteuttaa kunnan omana palveluna ja mitä mahdollisesti muilla keinoin? Mitä yhteistyö vaihtoehtoja on kunnan ja yksityisten palveluntuottajien kanssa?
Kaikki edellä mainitut asiat tuovat haasteita myös edunvalvonnalle, joista vähäisimpinä ei voi pitää työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin kysymyksiä. Jatkuva käymistila ei varmaankaan ole helpottamassa seuraavien vuosien aikana. Mitä kaikkea kuntauudistus tuo tullessaan, on kaiketi vaikea tässä vaiheessa vaikea arvioida?
Itselläni on lievä pelko mammuttitaudin uhasta. Suuremman lihakset eivät automaattisesti tuo synergia etuja, vaan niissä saatta olla pelko byrokratian lisääntymiseen vähenemisen sijaan. Haaste on myös lähidemoratian toteutuminen suurenevissa kunnissa.
Se mikä nyt on tällä hetkellä varmaa, on työ paremmin voivien ja tasa-arvoisempien työyhteisöjen eteen jatkuu. Omalta osaltani pidän kaikki vaihtoehdot viellä auki. Varmaa on vain, että tavalla tai toisella olen myös kunnallisvaalikentillä mukana tekemässä työtä näissä vaaleissa esiin tuomieni asioiden esillä pitämiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti