JHL:n edustajiston vaalit ovat täydessä käynnissä. Silti jotenkin tuntuu epätodelliselta. Oma ehdokkuuteni on ensimmäinen, vaikka olen ollut toisten tukijoukoissa jo pidempään. Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että koin järkevänä asettua ehdolle. Jos haluaa saada asioihin muutoksia aikaan, on joskus tarkoituksen mukaista tehdä itse työtä tuon päämäärän eteen.
Vaalikoneet ovat hyviä apuvälineitä ehdokkaan löytymiselle, mutta minä arvostan sitä, että tunnen ehdokkaani henkilökohtaisesti. On totta, että ainut ehdokas, jonka kanssa voi olla täsmälleen samaa mieltä on, kun on itse ehdolla. Tästä syystä tulin tulokseen, että asetun ehdolle.
Voin myös perustella ehdokkuuttani myös tasa-arvokysymyksenä. Oma ammattiyhdistykseni asetti vaaleihin kuusi ehdokasta, joista naisia on viisi. En silti haluaisi pitää itseäni minään kiintiö ehdokkaana. Mutta mielestäni on tärkeää, että miehiä on ehdolla hoiva-alan ammateista. Näissä ammateissa tehdään raskasta ja tärkeää työtä, joten on peruteltua, että myös miehiä toimii alan töissä.
Tasa-arvokysymyksissä on yleisesti käsitys, että puhutaan vain naisten aseman parantamisesta, miksi? Vanhempain vapaat koskevat myös miehiä. Laki on kuitenkin sama kaikille sukupuoleen, uskontoon, ihonväriin tai mihinkä muuhun perusteluun tahansa. Tasa-arvo kuuluu siis kaikille.
Eläköitymispommin tikittäessä edellä mainitut kysymykset korostuvat entisestään. työurien pidentämistavoitteet on kirjattu hallitusohjelmaan ja työelämä on muutoinkin murroksessa. Osalla aloilla on jo nyt työvoimapulaa ja meitä työttömiäkin on paljon.
Työelämän pirstaloituminen ja epätyypillisten työsuhteiden muuttuminen tyypillisiksi luo oman haasteensa työssä jaksamiselle. Lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden ja jopa nuorempien sairaslomat lisääntyvät ja pitkät poissaolot lisääntyvät, joka luo lisää haasteita työssä jaksamiselle. Saadaanko tilalle ammattitaitoista työvoimaa?
Tuleeko nuoria tekijöitä esimerkiksi hoiva-aloille?
Pankkilaman jälkeen alan ammattilaisia uudelleen kouluttatui hoiva-alalle, kun vastaavasti hoiva-alojen ammattilaisia valui ulkomaille muun muassa palkkauksen takia. Nyt julkisten palveluiden ammatilaisia poistuu esimerkiksi kilpailutusten takia. Välillä tuntuu, että omaa oksaa sahataan ajattelemattomuuttaa ja lyhyen tähtäimen säästöjen takia.
Hyvinvoiva työyhteisö on monessa mielessä kaikkien etu, varsinkin palveluammateissa. Työhönsä motivoitunut työntekijä jaksaa palvella asiakkaitakin paremmin. Toisaalta uupuminen lisää sairaspoissaoloja, mikä taas lisää haasteita muiden työssä jaksamiselle ja viime kädessä tämä taas vaikuttaa asiakaspalveluun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti